Vain nimin muistamme
heid n nyt kulkevan
h m r n kahlaten
ohitse historian
ja nuo olennot
kuin oma nesi
puhuvat sinulle
vain kun et kuuntele

El injumalat
hirvi naamioin
ihmisenvartaloin
luopuvat mahdistaan
muuttuvat saduiksi vain

Kun her sit unesta huutoosi omaan
ja niskasi taipui kumarrukseen
jokin liikahti takana verhon
ja n it mit n it
todellakin kuin sarvekkaan hahmon

py rien, kieppuen, parkuen nauravat
mukaansa raastavat tanssien
hulluuden
laulaen, painien, ilkkuen pilkaten
kuink' ilosta raivosta itkien
raahaudutkaan

Kaikki anteeksi annettu
kannettu valkeat lakanat
narulle kuivumaan
ikkunat pesty ja
pihamaa lakaistu
uni kuin h peillen
vuoteeseen j tetty on

sanat katkeaa
askareet p ttyy
kun salojen takana
petojen mylvint
r ikkien r ynt k y